Alpakankohtaista

Alpakankohtaista-blogissa julkaistaan kahden viikon välein ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskeluun, työelämään ja tutkimukseen liittyviä postauksia.

Jos mielessäsi on aihe, jota toivoisit blogin käsittelevän tai jos haluat kirjoittaa blogiin, otathan yhteyttä Spatikan viestintävastaavaan Alisa Vänttiseen (vanttinen.alisa.l [ät] student.uta.fi).

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Monipuolista osaamista ja asiaa Kiertotalouden uraillassa

Kirppisfiiliksiä, kuvasi Alisa Vänttinen

Spatikka järjesti yhdessä vastuullisen liiketoiminnan ainekerhon Shangri Lan kanssa Kiertotalouden uraillan 10.4. Tapahtumaa ennen järjestettiin myös kirppis Päätalon aulassa ja itse tapahtumassa oli tarjolla paikallisilta yrittäjiltä (K-market Tullintori, Viialan kotileipomo, Brander ja Hakalan leipomo) saatua hävikkiruokaa. Pääpaino tapahtumassa oli kuitenkin puhujilla, joilla oli painavaa sanottavaa yritystoiminnan vastuullisuudesta rekrytointiprosesseihin.

Vastuullista yritystoimintaa

Illan ensimmäiset puhujat, Jaakko Mustakallio Ellun Kanoista ja Johanna Kohvakka From Waste to Taste ry:stä ovat molemmat kauppatieteen maistereita. Ympäristö- ja vastuullisuusasiat eivät olleet kummankaan ensisijaisia kiinnostuksen kohteita heti opiskelun alussa, mutta Jaakolla kiinnostus alkoi herätä jo opiskeluaikana. Meille vastuullisuudesta kiinnostuneille opiskelijoille hän vinkkasi myös harjoittelumahdollisuuksista Ellun Kanoissa.

Alkuosan Jaakon puheesta vietin keittiön puolella, mutta pääsin jututtamaan kiireistä miestä esiintymisen jälkeen. Hän kertoi seuraavaksi olevansa menossa OP:n yhtiökokoukseen, mutta kertoi saapuneensa mieluusti puhumaan tamylaisille, onhan hän itsekin Tampereen yliopiston alumni.

Johanna Kohvakka ehti olla työelämässä pidempään, kunnes alkoi miettiä sen merkityksellisyyttä. Voimakkaan ahaa -elämyksen hän koki nähtyään tämän kuvan:


Johanna teki rohkean ratkaisun ja irtaantui työelämästä nähdäkseen maailmaa. Reissun jälkeen hänestä ei tuntunut mielekkäältä palata enää samaan ”oravanpyörään”. Hän päätyi perustamaan oman yrityksen, Rhea Solutions Oy:n, jonka hankkeessa, From waste to taste ry:ssä, hän työskentelee toiminnanjohtajana. Hankkeen tarkoituksena on pelastaa hävikkiin menevää ruokaa ja sitä tarjoillaan Helsingissä ravintola Loopissa.

Puheen jälkeen jututin vielä Johannaa ruokahävikkiasioista, sillä ovathan ne pinnalla myös spatikaanien opinnoissa. Johannan mukaan yksi suurimmista haasteista – ja mahdollisuuksista – hävikin vähentämiseksi on logistiikka. Hävikkiruuan keräys on haastavaa, mutta kuten Johanna sanoi, kerätäänhän roskatkin joka päivä, joten miksei syömäkelpoista ruokaakin.

Johannan uusi aluevaltaus oli muovin ja muiden pakkausmateriaalien tutkiminen, josta hän kirjoitti paljon mediassa huomiota herättäneen blogikirjoituksen yhdessä Turun ammattikorkeakoulun
materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtisen kanssa. Juttu löytyy täältä, mikäli se ei ole ennestään tuttu.

Kokeiluja ja oppimista

Tyyra Linko työskentelee ajatushautomo Demos Helsingin One Planet Economy -tiimissä. Heidän tarkoituksenaan on luoda demokraattinen ja resurssiviisas yhteiskunta, mikä ei tietenkään tapahdu hetkessä. Demos Helsinki auttaa asiakkaitaan tuomaan kestävyyden aidosti strategian ytimeen. Ajatuksena on, että ajatushautomolla on aina kaksi asiakasta: yritys ja yhteiskunta. Demos Helsinki pyrkii viestimään toiminnastaan ja tehdyistä projekteista mahdollisuuksien mukaan avoimesti ja osallistumaan näin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tyyra Linko, kuvasi Maiju Ratala


Ensiaskeleet uralle – rekrytointi

Illan viimeinen esitys keskittyi siihen, miten on mahdollista ottaa ensimmäiset askeleet kohti unelmien uraa. Vastikää Ekokumppaneilta mainostoimisto Villi Visioon siirtynyt Matti Huhta kertoi kuulijoille rekrytoinnista ja työn hakemisesta. Hänen teesinsä menestykseen työelämässä ja rekrytoinneissa ovat:

1. Verkostot. Verkostoilla Matti ei tarkoita keinotekoisia kädenpuristuksia, vaan epävirallisia kohtaamisia, joissa näkee, millainen ihminen on oikeasti. Esimerkkinä hän kertoi, että uudessa työpaikassaan hän kohtasi kolme ihmistä, jotka tuntee epävirallisista yhteyksistä, kuten kaverin muutosta tai opiskelijabileistä. Tästä päästäänkin seuraavaan teesiin, eli karmaan.

2. Karma. Maailma on lopulta pieni ja Suomen kokoisessa maassa asiat tulevat varmasti vastaan. Hänen neuvonsa on kohdella ihmisiä ja yhteistyökumppaneita kunnioituksella, sillä se voi olla ainoa asia, mikä erottaa sinut kilpailijoista.

3. Näkyvyys. Oma osaaminen kannattaa tehdä näkyväksi esimerkiksi portfolioon tai LinkedIniin, mistä se on helppo tuoda esiin. Omaa osaamista ei kannata pitää vakan alla silloin, kun siitä voi olla hyötyä työn haussa ja siksi sitä kannattaa alkaa dokumentoida systemaattisesti jo ennen työnhakua.
Matin työ- ja opiskelu-ura ei ollut kaikista suoraviivaisin, mutta rekrytoinneissa pöydän molemmin puolin istuneena hän painotti, että kaikki kokemus on arvokasta. Mansikanmyynti ja asiakaspalvelu ovat erinomaista kokemusta, jotka osoittavat, että hakija on valmis tekemään töitä ja kohtaaman ihmisiä – siis perus työelämätaitoja.
Illan hävikkitarjoiluja. kuvasi Assi-Jutta Kuusela


Illan päätteeksi osa osallistujista siirtyi vielä Torni-hotelliin jatkoille. Halukkaille jaettiin loput hävikkiruuat, jotta mikään ei illassa olisi mennyt hukkaan.

Teksti: Heidi Heikkilä
Kuvat: Alisa Vänttinen, Maiju Ratala, Assi-Jutta Kuusela ja https://redshoescoaching.com/wp-content/uploads/2014/04/the-magic-happens-outside-your-comfort-zone-black-on-white.jpg

perjantai 30. maaliskuuta 2018

6 kiinnostavaa podcastia ympäristöpolitiikasta ja aluetieteestä


Kuten monet spatikaanit varmasti tietävät, podcastien kuunteleminen on helppo tapa viihdyttää itseään ja saada uutta tietoa lenkillä, matkalla yliopistoon tai vaikka siivotessa. Podcastien suosio kasvoi muutama vuosi sitten Yhdysvaltojen vanavedessä myös Suomessa ja nyt niitä on tarjolla pilvin pimein aiheesta kuin aiheesta. Helmien löytäminen tarjonnan keskeltä voi olla haasteellista, minkä vuoksi keräsin alle muutamia kiinnostavia ympäristöpolitiikan ja aluetieteen teemoihin liittyviä podcasteja.

Tulevaisuus Hanskassa
Toimittaja Jari Hanska käsittelee 10 osaisessa faktaa ja fiktiota yhdistävässä sarjassa ilmastonmuutosta ja sitä, mitä se tarkoittaa Suomelle. Hanskalla on kussakin jaksossa vieraanaan tutkijoita ja ajattelijoita, joille ilmastonmuutoksen ratkaisu on osa arkea. Podcast kuuluu Ylen Tehtävänä tulevaisuus -teeman ohjelmiin.


Viikottainen podcast, joka käsittelee monipuolisia kaupunkeihin liittyviä aiheita yhdessä poliitikkojen, arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.

BBC:n podcast, joka käsittelee ihmisten vaikutusta ympäristöön ja sitä, kuinka ympäristö reagoi tähän vaikutukseen. Tarkoituksena on kyseenalaistaa hyväksyttyjä totuuksia ja haastaa valtaapitäviä.

New Books in Geography
Podcastissa haastatellaan maantieteilijöitä heidän kirjoittamistaan uusista kirjoista. Kussakin jaksossa käsitellään eri kirjaa. Jaksoja löytyy muun muassa seuraavista kirjoista: Ryan D. Enos ”The Space Between Us: Social Geography and Politics” (Cambridge UP, 2017), David A. Hopkins, “Red Fighting Blue: How Geography and Electoral Rules Polarize American Politics” (Cambridge UP, 2017) ja Susan Smith-Peter, “Imagining Russian Regions: Subnational Identity and Civil Society in Nineteenth-Century Russia” (Brill, 2017).

Taltioinnit Ympäristötiedon foorumin, Nesslingin Säätiön ja Koneen Säätiön kuusi kertaa vuodessa järjestämistä Ympäristödialogeja-tapahtumista. Asiantuntijoiden keskustelua ajankohtaisista ympäristöön liittyvistä asioista, kuten ympäristöpakolaisuudesta ja lobbauksesta.

Podcast, joka käsittelee maailmaamme muovaamaa huomaamatonta suunnittelua ja arkkitehtuuria. Jaksoissa on käsitelty muun muassa Guerrilla-toimintaa, Sagrada Famílian arkkitehtuuria ja ydinjätteen loppusijoitusta, eli aiheita löytyy laidasta laitaan.

Onko teillä muita suosikkeja? Kertokaa niistä kommenteissa! 😊

Teksti: Alisa Vänttinen
Kuva: Aleksandra Riki & Alisa Vänttinen

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Osuuskunta Regio Hub kannustaa vertaisoppimaan ja yrittämään rohkeasti, vaikkei aluksi osaisikaan



Spatikan torstaina järjestämä työelämäilta Osuuskunta Regio Hubin kanssa tarjosi spatikaaneille kiinnostavaa tietoa ja kokemuksia siitä, miten yhteistoiminta voi auttaa oman alan töiden löytämisessä. Region jäsenet Leeni Herrala, Milla Kolehmainen, Sini Mäkeläinen ja Iina Sankala kertoivat avoimesti valmistumisen kynnyksellä vastaan tulleesta epävarmuuden tunteesta, johon osuuskunnan perustaminen toi helpotusta.

Region toiminnan ensimmäinen prioriteetti ei ole nopea taloudellisten voittojen kasvattaminen vaan yhdessä oppiminen ja tekeminen. Osuuskunnan tarina alkoi Spatikan järjestämällä Helsingin exculla vuonna 2015, jolloin idea sen luomiseen syntyi. Liikeideaa ja yritysmuotoa pohdittiin yhdessä isommalla porukalla ja lopulta kahdenkymmenen aluetiedettä ja ympäristöpolitiikkaa opiskelleen joukko perusti Region vuonna 2016.

”Meillä ei ollut kokemusta osuuskunnassa toimimisesta. Oli mielenkiintoista rakentaa Regio yhdessä. Se opetti, että tekemällä oppii ja voi pyrkiä tekemään asioita, vaikka ei vielä osaa kaikkea”, Sini tuumasi.

Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen verkoston, jonka kautta heidän on mahdollista päästä tekemään kiinnostavia ympäristöpolitiikkaan ja aluetieteeseen liittyviä projekteja. Regio on muun muassa vetänyt erilaisia työpajoja Tampereen kaupungin tilauksesta. He ovat hankkineet projekteja vastaamalla eri tahoilta saamiinsa tarjouspyyntöihin. Region jäsenet keskustelevat yhdessä tarjouspyynnön saadessaan siitä, tekevätkö he tarjouksen, minkälaisen tarjouksen he tekevät ja ketkä jäsenistä työskentelisivät projektissa. Tämän jälkeen Region hallitus tekee virallisen päätöksen tarjouspyyntöön vastaamisesta, lähettää sen ja toivoo, että tarjous hyväksytään.

Region hallitus toimii jäsentensä työnantajana, joka vastaa osuuskunnan taloudellisten ja työnantajavelvollisuuksien hoitamisesta yhdessä tilitoimiston kanssa. Nykyisellään osuuskunta ei pysty tarjoamaan jäsenilleen vakituista työpaikkaa. Se toimii eräänlaisena turvasatamana, jonka kautta voi saada keikkoja pätkätöiden välillä tai opiskelunohessa ja jonka kautta voi pitää itsensä ajan tasalla ympäristöpolitiikan ja aluetieteen ajankohtaisista asioista.

Osuuskunnan järjestämät vertaisoppimistapahtumat, eli työpajat (hubit) ja teemaillat, joissa jäsenistö vertaisoppii toisiltaan sekä yleinen jäsenten toisilleen antama tuki ovatkin osuuskunnan tarjoamien työnsaantimahdollisuuksien ohella merkittävä osa Region toimintaa.

”Varsinkin valmistuessa tuli sellainen olo, että apua pitäisikö nyt osata kaikki. Regiossa voimme tukea toisiamme, jakaa osaamista ja oppia yhdessä”, Sini kertoi.

Ympäristöpolitiikka ja aluetiede ovat laajoja aloja, jotka tarjoavat monenlaisia työllistymismahdollisuuksia. Region jäsenet neuvoivat spatikaaneja seuraamaan sekä sivuaineopintovalinnoissaan että kurssitöiden ja tutkielmien aiheita miettiessään rohkeasti omia kiinnostuksenkohteitaan ja hankkimaan näin osaamista, joka auttaa työllistymään itseä kiinnostavien asioiden pariin.

”Lopulta mistä tahansa voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Kannattaa miettiä, mikä kiinnostaa, ei vain sitä, mistä on hyötyä”, Iina kannusti.

Region toiminnasta voi lukea lisää heidän verkkosivuiltaan. Leeni, Sini, Milla ja Iina kehottivat osuuskunnan toiminnasta kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä heihin. Innokkaat spatikaanit voivat heidän mukaansa mieluusti liittyä Region jäseniksi tai toimintajäseniksi.

Teksti ja kuva: Alisa Vänttinen

torstai 1. maaliskuuta 2018

20 Twitter-tiliä, joita ympäristöpolitiikasta ja aluetieteestä innostuneiden kannattaa seurata



Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen ihmeelliseen maailmaan kannattaa syventyä koulukirjojen ja luentojen lisäksi myös seuraamalla alan ajankohtaisia asioita. Yksi kätevä tapa hallita informaatiotulvaa on tehdä Twitteriin listoja eri aihealueista twiittaavista henkilöistä ja tahoista. Koska kiinnostavien tietolähteiden etsiminen voi olla työlästä, tässä jokunen mielivaltaisesti valikoitu ehdotus tileistä, joita voi lisätä ympäristöpolitiikkaa ja/tai aluetiedettä käsitteleviin listoihin.

Politiikka ja hallinto:

@yministerio
Ympäristöministeriön Twitter-tili.

@EUEnvironment
Euroopan ympäristöviraston (European Environment Agency, EEA) Twitter-tili.

@UNEP
YK:n ympäristöohjelman Twitter-tili.

@UNFCC
YK:n ilmastonmuutoskonventin Twitter-tili.

Tutkimus:

@IPCC_CH
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovermental Panel on Climate Change).

@ProgHumGeog
Progress in Human Geography -journaali, jossa julkaistaan ihmismaantieteen tutkimusta.

@Aluejaymparisto
Alue- ja Ympäristö -lehti.

@SYKEinfo
Suomen ympäristökeskuksen Twitter-tili.

@jkk_uta
Johtamiskorkeakoulun virallinen Twitter-tili.

@FurmanEeva
Syken ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman. 

@ProfGillian
Oxfordin yliopiston maantieteen professori Gillian Rose. Kiinnostava seurattava erityisesti visuaalisista metodologioista kiinnostuneille.

@InternetGeog
Anthony Bennett twiittaa maantieteestä ensisijaisesti aineen opettajia ajatellen, mutta joukosta voi löytyä kiinnostavaa sisältöä myös aluetieteen opiskelijalle.

@Amazing_Maps
Twitter-tili, joka kokoaa kiinnostavia karttakuvia.

@CityLab
Twiittejä kaupunkien kaupungeista ja niiden kehittämisestä.

Luonnonsuojelu:

@JouniNissinen
Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

@WWF_DG
WWF:n pääjohtaja Marco Lambertini.

@luonnonsuojelu
Suomen luonnonsuojeluliiton virallinen Twitter-tili.

@WWF
WWF:n virallinen Twitter-tili.

@Greenpeace
Greenpeacen virallinen Twitter-tili

@algore
Ympäristön puolestapuhujana tunnettu Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore.


Onko teillä mielessä muita tilejä, joita ympäristöpolitiikasta ja aluetieteestä innostuneiden kannattaisi seurata? Vinkatkaa niitä kommentteihin! 😊

Teksti: Alisa Vänttinen
Kuva: Alisa Vänttinen & Rasmus Rannikko